Muistan, kuinka vielä muutama vuosi sitten kammoksuin beigeä väriä, tai ehkä enemmänkin sitä, mitä ajattelin sen edustavan. Hiljalleen aloin viehättyä entistä vaaleammista sävyistä, ja nykyään puuteripinkin ja mustan yhdistelmä onkin jo miltei suosikkikombinaationi. Silti hymyni hyytyi, kun näin ensimmäisen kerran asuntomme vaaleanruskeat seinät. Reilut puoli vuotta huoneistossa asuttuani klikkasinkin jo yllätyksekseni Asoksen virtuaaliseen ostoskoriin kamelinvärisen puseron. Syytän itselleni epätyypillisen laimeasta värivalinnasta ympäristöäni. Ehkei aina tarvitsekaan erottua seinästä?
Tuskinpa olisin kuitenkaan kelpuuttanut puseroa vaatejoukkioni jatkoksi, ellei siinä olisi ollut noita mustia yksityiskohtia: somia Peter Pan -kauluksia, ilmettä antavia hihansuita ja selässä kulkevaa kangaspäällysteisten nappien rivistöä. Malliltaan paita on kuitenkin sen verran väljä, ettei se erityisesti imartele lyhyttä ja muodokasta keskivartaloani. Niinpä pusero onkin parhaimmillaan mustaan, satiiniseen vyötärökorsettiin yhdistettynä.
Tänään saamme kotiimme hieman lisää vaaleita sävyjä, kun kirkuvanpunainen sohvamme vaihtuu erääseen vintage-henkiseen yksilöön. Sisustusteemaan olisi tarkoitus palata piakkoin, sillä kotipostaus on ollut valmisteilla jo pidemmän aikaa. :)
Sulle kyllä sopii tollanen hurjan hyvin! Eikä värikään näytä lainkaan pahalta :)
VastaaPoistaNyt sait minulle aikaan valtavan vyötärökorsettikuumeen! En ole pitkään aikaan käyttänyt omaa satiinista yksilöäni ja katsottuani kuvaasi, tuli suuren suuri himo pukea se ylle ja nimenomaan vaaleaan yhdistettynä. Blogit ovat kyllä petollisia!
VastaaPoistaKauniin herkkä sävy myöskin tuossa ensimmäisen kuvan nojatuolissa, ihanan hopeinen vivahde, sopii upeasti puuteriseen sävymaailmaan. Olisi kyllä todella hieno juttu jos saisit aikaiseksi sisustuspostauksen, sisustuksesi näyttää mielenkiintoiselta ainakin niiden pienten vilahdusten perusteella mitä olet täällä blogissa näyttänyt.
Tuo paita on aivan ihastuttava yhdistettynä vyötärökorsettiin - eikä ainakaan ollenkaan liian laimea!
VastaaPoistaJa seinääkin olet saanut kauniisti somistettua koristeellisilla kehyksillä, ei ainakaan minun silmääni näytä lainkaan pahalta, vaikka lähtökohtaisesti ajatukseni kyseisestä väristä ovatkin samat kuin sinulla. :)
Tuo nojatuoli vaikuttaisi olevan samanlainen kuin minun vihreä löhölinnani. Paras tuoli maailmassa.
VastaaPoistaJa sinä olet kaunis.
Leena: Kiitos, mukava kuulla :>
VastaaPoistaVrindaera: Heh, onneksi sinulla sentään on jo korsetti omasta takaa, ettei blogini lukeminen käynyt ainakaan kukkaron päälle. :p
Mukavaa, että onnistuin inspiroimaan!
Kiva, että sisustuspostaus herättää mielenkiintoa jo etukäteen. Lupaan väkertää sen valmiiksi mahdollisimman pian.
Magpie: Voi kiitos, kiva että olen mielestäsi onnistunut noiden hankalien värisävyjen kanssa. :)
Pippariina: Yhdyn näkemykseesi täysin! Jokainen tuohon tuoliin joskus istahtanut on kyllä tainnut rakastua sen mukavuuteen. Itse nukun siinä jopa päiväunia.
Ja kiitos vielä hämmentävistä kohteliaisuuksista :>